Apassi- intiaanit asuivat nykyisten Oklahoman, Arizonan ja New Mexicon pohjois-osissa kalliovuorilla. Suurimmat apassi kansat olivat chiricahuat, jicarillat ja mescalerotit. Apassien ensimmäiset eurooppalaiset olivat espanialaisia tutkimusmatkailijoita, jotka etsivät Eldoradon kultaista kaupunkia. 1500-luvulla espanialaiset perustivat siirtokunnan lounaiseen Pohjois-Amerikkaan. Sitä alettiin kutsumaan Santa de fe Neuvo Mexicoksi. Sen kuvernööriksi valittiin Juan De onatea. Häntä paikalliset intiaanit pelkäsivät, mutta eniten pelkoa aiheutti apassien ryöstöretket Pueblo-intiaanit alkoivat kapinaan 1680-luvulla milloin espanjalaisten asuttamat alueet tyhjenivät hetkellisesti.Apassit saivat näin suuren määrän hevosia ja näin he julistivat eteläiset tasangot omiksi alueekseen. 1690-luvulla espanjalaiset valloittivat menettäneitä alueitansa. 1700-luvulla alueella oli paljon aseistautuneita leirejä ympäri Texasia ja New Mexicoa. Muille intiaaneille jäi vaihtoehdoksi paeta espanjalaisille lähetysasemille tai liittyä apasseihin.
1750-luvulla Apassit törmäsivät ranskalaisiin kauppiaisiin jotka eivät käyneet kauppaa apassien kanssa. Muut intiaaniheimot mm pawneet ja osangat myivät vangiksi jääneitä apasseja työvoimaksi ranskalaisille. Utet ja Comachet myivät taas espanjaisille. 1781 lipan-apassit liittoutuivat tonkawien kanssa ja heidän päämäränsä oli ajaa espanjalaiset pois Texasista. Se ei onnistunut kun El Mucho joka johti joukkoja salamurhattiin. Meksikon sisällisodan aikana 1810-1821 espanjanlaiset joutuivat koviin taiteluihin apassien kanssa vuosikymmenten ajan. 1800-luvulla tehtii apassien alueilla kupari ja kulta löytöjä mikä lisäsi valkoihoisten läsnäoloa. Tämä johti sotiin yhdysvaltalaisten ja apassien välillä.
Nykyään apassit elelevät enimmäkseen reservaatin ulkopuolella. Pienet öljy ja maakaasu löydöt ovat vaurastaneet heitä hiukan. Heidän nykypäiväinen pääelinkeinonsa ovat karjankasvatus ja maanviljely. Sosiaaliset erot normaaliväestön kanssa ovat suuret ja he kärsivät samoista ongelmista kun muut intiaanit mm päihdeongelmista ja siitä etteivät he jaksa käydä koulu. Fort Apachen reservaatissa menee nykyään hyvin turismin ja puunjalostuksen vuoksi. San Carlosin reservaatissa on taas paljon työttömyyttä nämä reservaatit ovat Arizonan suurimpia resevaatteja.
lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apassit#mediaviewer/File:Geronimo_%28Goyathlay%29,_a_Chiricahua_Apache,_full-length,_kneeling_with_rifle,_1887_-_NARA_-_530880.jpg
(luettu 21.1.2015)
lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apassit
1750-luvulla Apassit törmäsivät ranskalaisiin kauppiaisiin jotka eivät käyneet kauppaa apassien kanssa. Muut intiaaniheimot mm pawneet ja osangat myivät vangiksi jääneitä apasseja työvoimaksi ranskalaisille. Utet ja Comachet myivät taas espanjaisille. 1781 lipan-apassit liittoutuivat tonkawien kanssa ja heidän päämäränsä oli ajaa espanjalaiset pois Texasista. Se ei onnistunut kun El Mucho joka johti joukkoja salamurhattiin. Meksikon sisällisodan aikana 1810-1821 espanjanlaiset joutuivat koviin taiteluihin apassien kanssa vuosikymmenten ajan. 1800-luvulla tehtii apassien alueilla kupari ja kulta löytöjä mikä lisäsi valkoihoisten läsnäoloa. Tämä johti sotiin yhdysvaltalaisten ja apassien välillä.
Nykyään apassit elelevät enimmäkseen reservaatin ulkopuolella. Pienet öljy ja maakaasu löydöt ovat vaurastaneet heitä hiukan. Heidän nykypäiväinen pääelinkeinonsa ovat karjankasvatus ja maanviljely. Sosiaaliset erot normaaliväestön kanssa ovat suuret ja he kärsivät samoista ongelmista kun muut intiaanit mm päihdeongelmista ja siitä etteivät he jaksa käydä koulu. Fort Apachen reservaatissa menee nykyään hyvin turismin ja puunjalostuksen vuoksi. San Carlosin reservaatissa on taas paljon työttömyyttä nämä reservaatit ovat Arizonan suurimpia resevaatteja.
lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apassit#mediaviewer/File:Geronimo_%28Goyathlay%29,_a_Chiricahua_Apache,_full-length,_kneeling_with_rifle,_1887_-_NARA_-_530880.jpg
(luettu 21.1.2015)
lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apassit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti